Jopa aamu kahdeksaksi, unirytmin tasaamiseksi, suunniteltu aamuherätys hieman epäonnistui taas vaihteeksi, mutta taisimme kuitenkin pääst sängyistä ylos jotenkin ennen yhtätoista. 

 

Pientä aamupalaa lähikadulta (ei ainakaan mäkkäristä) ja jälleen kohti Tiananmen East metroasemaa. Kävimme kääntymässä  Mao:n mausoleumilla joka oli kuitenkin suljettu kello 12. Kävelimme siitä sitten suoraan Tiananmenin portille, eli siis kielletyn kaupungin uloimmalle portille.

 

Ennen porttia, kun kaivoin kameraani repusta, vanhempi kiinalainen nainen ja muutamavuotias poika tulivat selittämään jotain kiinaksi, ja elekielellä selittivät haluavansa meidät kuvaansa. Poseerasimme sitten parissa kuvassa naisen ja lapsen kanssa, hieman huvittuneina ja ihmeissämme.

 

Tämän jälkeen menimme portista sisään. Kävelimme parin suuren piha-alueen/aukion/torin läpi, joidenka jälkeen oli aina uusi massiivinen muuri, eli siis noin 6 kerroksisen kerrostalon korkuinen portti systeemi. Ennen viimeistä todella suurta porttia oli lipunmyynti, ostimme 60Yuanin arvoiset liput, ja menimme sisään. Tarvi muuten aika monen oppaan kieroksesta kieltäytyä ennen tätä.

 

Turvatarkastuksen jälkeen nuorempi tyttö halusi meidät kanssaan kuvaan ja suostumme jälleen, taas kuitenkin hieman ihmeissämme.

 

Lähdimme tutustumaan kiellettyyn kaupunkiin, tästä en nyt suuremmin jaksa selittää, se pitää kai kokea ta nähdä kuvia, hirve homma alkaa kuvailemaan. Kaupunki oli hieman kolkompi kuin luulin, mutta todella hieno kuitenkin. Tuntui muuten, että meitä aikaisemmin kuvaan pyytänyt tyttö, olisi kavereineen seurannut meitä, senverran samaan tahtiin he kaupungin läpi liikkuivat, ja tuntuivat olevan samoissa paikoissa samaan aikaan.

 

Hauskana tilanteena, keskellä kiellettyä kaupunkia, huijaustaidenäyttelyn "opettaja" tuli vastaan ja tuli juttelemaa, kyseli olenko jo palauttanut työ, ja kyseli aionko niin tehdä. Hän lupasi edelleen rahat takaisin, mutta sanoi hinnan olevan kyllä kohtuullinen. Mukava nainen kyllä, voisi jopa sen takia jättää palauttamatta, että ovat niin reiluja, ja tuntuva pitävän asiakkaistaan huolen.

 

Lähdettyämme kaupungin maksullisesta osasta, tuli joku tyttö juttelemaan meille, vaikutti siltä että olisi jotain Kiinan muuri matkaa aikonut myydä, mutta ennen kuin ehti siihen asti, kyseltyään enne opsikeluista yms, tuli joku poika sanomaan jotain hänelle kiinaksi, ja tyttö vain hyvästeli ja lähti pois. Erikoista.

 

Lähes heti meille tuli juttelemaan mies ja nainen, taas samat kysymykset opiskeluista, majapaikoista, matkan pituudesta yms. Juttelimme heidän kanssaan ja kävelimme kaupungin muurien ulkopuolelle ja pian tulikin jo ehdotus lähteä juomaan yhdessä teetä. Ilmoitin heti meiden kokeilleen jo sitä, ja tietävämme idean. Pahoittelin ja he lähtivät pois sanoen jotain ok no problem, have a nice day- tyylistä.

 

Lähes heti tämän jälkeen joukko noin 40-55 vuotiata naisia tuli selittämään meille jotain kiinaksi, ja yllättäe,hekin halusivat kuvaan kanssamme, ja taas muutamassa kuvassa olimme heidänkin kanssaan.

 

Hassua tämä, mikähän meissä on niin erikoista, kun en muita länkkäreitä ole nähnyt kuviin pyydettävän.

 

Tämän jälkeen lähdimme etsimään jonkin näköistä Apple/Mac kauppaa, sitä kuitenkaan löytämättä, tiedä sitten olimmeko lähelläkään oikeaa paikkaa.

 

Minulla alkoi kuitenkin olemaan erikoinen olo, mahdollisesti pieni auringonpistos, verensokeri alhaalla tms, en tiedä, joten lähdimme hakemaan vähän syötävää ja metroilimme hotellille.

 

Hotellilta lähdimme myöhemmin etsimään toista Carrefouria, päädyimme shoppailemaan johonkin ostoskeskuseen johonkinpäin pekingiä. En jaksa nyt metrokarttaa kaivaa, mutta taisi olla linjalla 10, pohjoisessa. Ostari oli todella hieno, mutta siellä ei tuntunut olevan kielitaitoa, olisin mahdollisesti ostanutkin yhdet  Adidaksen kengät, mutta liikeessä ei ollut kielitaitoa. Elekielestä ymmärsin ettei ollut oieaa kokoa, mutta tiedä sitten olisko oikeasti ollut.

 

Kiertelyn jälkeen suuntasimme Carrefouriin, emme aluksi löytäneet sitä, mutta oli ihan mukava kävellä tihkusateessa ja katsella kaupungin valoja ja ukkosta sekasin.

 

Myöhemmin löysimmekin Carrefourin joka oli todella syvällä maanalla olevassa ostoskeskuksessa. Valitsimme muutamia vaateita, 5 euron t-paitoja ja sensellaista. Tein myös vähän hintavertailua. Skootterit maksoivat vajaa 300 euroa, skootterin tapaisen mutta hennomman sähköpolkupyörät reilu 200 euroa ja polkupyörät lähtivät 19 eurosta. Halvan koripallon sai eurolla ja futiksen kakkosella. Hieman sipsejä ja limuja ostettuamme lähdimme kaupasta.

 

Metrossa lipunmyyntilaitteet eivät olleet päällä, ja omalle asemallemme ei lippuja enää luukultakaan saanut. Lähdimme etsimään taksia. Ei ollut aluksi helppoa, mutta kun löysimme hyvän risteuksen, ei enää montaa minuuttia tarvinnut odotella. Taksi oli kohtuullisen mukava, ja matkan hinnaksi tuli lopulta 27 Yuania, ei kallis, mutta metroon verrattunu kyllä.

 

Mä ja Jellona