Heräilimme jälleen hieman myöhään, joten päätimme lähteä samantien etsimään jotain aamupalaa.

 

Lähdimme suoraan hotellin kulmalta harhailemaan hutongeja pitkin ja niitähän riitti. Suureksi osaksi ne olivat asuinaluetta. Välillä ylitimme suurempia teitä ja kävelimme puistoissa ja sitten taas kuljimme hutongeja pitkin. Syötävää ei oikein tuntunut löytyvän, tai olisi varmasti löytynyt, mutta ei sitä oikein kehdannut kielimuurista johtuen kyselemään ja kadunpuolella näkyi pitkälti vain jotain vedessä lilluvia vartaita joiden huomaaminen soitti heti hälytyskelloja kuulemistani  varoituksista johtuen.

 

Kävimme kaupasta vähän ostamassa jotain pullaa tms koska nälkä alkoi jo iskeä ja jatkoimme matkaa. Jostain kulmalta löysimme jotain kanavartaita ja testasimme niitä, oli kyllä ihan hyviä. Jatkoimme matkaa ja löysimme selvästi turistien suosimalla hutong alueelle. Kaikki oli siistiä ja asiallista, ehkä hieman turistimesta siis. Koska ei oikestaan näkynyt ruokakojuja harhauduimme taas vähän maasta jossa olimme ja ostimme churroja jäätelöllä ja suklaakastikkeella. Olivat nekin hyviä paitsi jäätelö oli kylmää.

 

Lähdimme palaamaan hotellille ja sinne päästyämme huomasimme että olimme tehneet jo kohtuullisen kävelylenkin, muutama tunti siinä oli mennyt.

 

Jonkin ajan kuluttua lähdimme kävelemään kohti Donghuamen Night Markettia, joka on ruokakojusta koostuva katu. Kävelimme pitkään kahden tien välissä olevaa puistoa, oli kyllä todella hienosti tehty puisto, paljon patsaita ja puita. Yhdellä penkillä istui patsas jolla oli kannettava tietokone sylissä. Alkoi vähä harmittamaan etten pakannut mukaan Apple tarroja.

 

Saavuimme ruokakadulle ja lädimme kävelemään sitä pitkin. Jos jonkin näköistä oli tarjolla. Tursasta (vai onko se Squid?), mustekalaa, meritähteä, merisiiliä, käärmettä, skorpioneja, mansikoita, lammasta, lihaa, kanaa, tuhatjalkaisia, uppopaistettua jäätelöä, dumblingeja, nuudeleita, hedelmäjuomia, kuplateetä (jossa oli kuivajäätä?), ja kaikenlaisia ötököitä ja muuta.

Tämä ei kuitenkaan ollut mikkä likainen kuja, vaan suuremman tien sivussa oleva todella siisti kojujen ketju. Jotkin kulttuuriviranomaiset ilmeisesti perustaneet uudelleen perinteitä vaaliakseen. Eli siis kaikkeä olisi varmasti uskaltanut maistaa jos olisi uskaltanut. Jotkut olivat tietenkin toisia kalliimpia, esimerkiksi Samulin ostama käärme maksoi 50 Yuania. Itse testailin vain jotai kana ja lammas juttuja ja kuplateetä.

Ei se nyt noin pahaa ollut, mutta ärsyttävät ruohosipulit tai vastaavat hotka eivät katkenneet millän ärsyttivät.En kyllä sitä kanaakaan maistanut tossa.

 

Haita tarvii vielä palata kokeilemaan. Sellaisia paloja tikuissa, vaikkakin myös yritettiin myydä kokonaista 25cm pitkää haita ja se ei ollut edes kallis, 30-40y, mutta miten syödään kokonainen hai tikusta?

 

Kävimme vielä katsomassa läheistä ostoskatua, mutta inspiraatiota kauppojen kiertämiseen ei ollut, joten tyydyimme kävelemään vain kadun päästä päähän.

 

Lähdimme kävelemään puistoa pitkin takaisin hotellille. Puisto oli todella kaunis pimeässä vaikkakin olin sen jo eilen käynyt katsomassa. Jossain välillä oli mummuja ja pappoja pyriörittämässä diaboloja, olivat ensimmäiset koko matkalla. Vähän yrittivät meillekkin tarjota, mutta ei menty kokeilemaan. 40 metriä käveltyäni alkoi kyllä ho harmittamaan, pitää palata tänään takaisin.